1. Link to the person who tagged you. / Linkitä henkilö joka haastoi sinut.

2. Post the rules on your blog. / Kirjoita säännöt blogiisi.

3. Write six random things about yourself. / Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.

4. Tag six people at the end of your post and link to them. / Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.

5. Let each person know they have been tagged and leave a comment on their blog. / Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.

6. Let the tagger know when your entry is up. / Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.

Tämä meemi on siis Reinen kautta löytänyt tiensä minulle.

Ja tässä sattumanvaraiset kuusi asiaa elämästäni:

1) Olen ehdottomasti yöihminen.

Jo ammoisina aikoina, yksin eläessäni saatoin pitkät ajat elää niin, että lähdin kahdeksan pintaan illalla liikenteeseen ja tulin pikkutunneilla takaisin.
No tässä ei ole mitään uutta monen mielessä, mutta kun minä en kapakoinut. Kiertelin kaupungilla, katselin ihmisiä, mietiskelin asioita, tutkin kaupungin olemusta.. Päivät nukuin (en tosin roikkunut pää alaspäin mistään kattoparrusta..)

Vieläkin jos suinkin tilaisuus tarjoutuu, vuorokausirytmi keikahtaa välittömästi siihen, että aamutunneilla nukkumaan ja puoliltapäivin yläpystyyn.

Epäkäytännöllistähän tuo on ns virka-asioiden hoitamisen kannalta, myönnän, mutta hei, eikös se ole jo tieteellisestikin todistettu, että on olemassa iltaihmisiä ja aamuihmisiä?

2) Olen myös mahdottoman hypoaktiivinen. Johtuen varmasti vertikaalisesta mitoistani, olen pienestä, anteeksi, nuoresta pitäen ongelmoinut motoriikkani kanssa. Olen siis notkea kuin rautakanki, ja tätänykyä myös kevyt kuin kassakaappi. Kaikkinainen ruumiinkulttuuri on minulle ollut kauhistus aina. En tunne pienintäkään viehtymystä mihinkään liikuntamuotoon.

3) Looginen jatko edelliseen: Rrrrakastan kirjoja..

Opin jo varhain lukemaan, ja siitä seurasi se, että luin aina ja joka paikassa. Vanhempani saivat toistuvasti huomauttaa että "ruokapöydässä ei lueta" ja "etkö voisi mennä välillä ulos leikkimään", kun minulla oli aina kirja nenän edessä. Koulun kirjasto tuli aikoinaan koluttua läpi nopeasti, "oikean" kirjastoauton täti piti minusta kun kyselin häneltä paljon kirjoista ja lainasin kamelikuorman kerralla.
Vielä nykyäänkin, kun katselen omaa kirjahyllyäni, tunnen suunnatonta iloa ja nautintoa. En välttämättä muista kirjan tai kirjailijan nimeä, päähenkilöitä tai tapahtumapaikkoja kuin viitteellisesti, mutta muistan minkä ajatuksen tai tunteen kirja on minussa herättänyt.

Kirjat ovat jotain, joista en luopuisi mistään hinnasta.

4) Musiikin suhteen olen kaikkiruokainen.

Tämä on tuottanut minulle aina välillä ongelmia pitkin elämääni. Eihän nyt sovi, että sama ihminen kuuntelee oopperaa ja punkkia. Tai Reijo Taipaletta ja HIM:ia.. En tiedä onko joillain ihmisillä niin voimakas tarve lokeroida ja aidata kaikki vai olenko erilainen muori, mutta olen aina kuunnellut kaikkia musiikkigenrejä.. No, sanotaan lievennykseksi, että rappia en mielelläni kuuntele, enkä konerave-musiikkia (tiedättehän sitä monotonista diskojumputusta) enkä niitä taatusti ostaisi omaan levykokoelmaani, mutta kaikki muu taittuu kyllä jaskasta helkavirsiin.

5) Ollakseni käytännöllinen olen hämmästyttävän epäkäytännöllinen.

Minussa on aimo annos miehistä päättelykykyä (mikä ei vaatine paljoa.. *hirn*) jonka seurauksena pärjännen mekaanisten ja teknisten laitteiden kanssa paremmin kuin perheeni miehet ovat koskaan (well, ehkä viimeistä lukuunottamatta) pärjänneet. Minä olen se, joka säädän videot ja päivitän tietokoneet, työkalut pysyvät myös käsissäni paremmin kuin kutimet ja pölyhuiska.

Siivoamaan en kyllä sitten koskaan ole oppinut. Osaan järjestellä paikkoja, mutta siivous on minulle mysteerio. En tiedä mistä johtunee, mutta en koskaan ole perehtynyt sen saloihin. Ja jälleen kerran kummallisena sattumana, olen onnistunut aina asumaan kera miehen, jolla on nämä asiat hallussa. Muistan esim. kuinka tyttäreni isällä oli aikanaan tapana pestä lattiat kerran viikossa. Miehellä!

6) Uskon.

Kyllä. Uskon siihen, että asiat tapaavat järjestyä. Uskon, että vaikka aina emme saa, mitä haluamme, saamme, mitä tarvitsemme.

Uskon, että asioilla on oma aikansa, uskon että mitä kylvää, sitä niittää.

Uskon, että tämä elämä ei voi olla ainoa, joka meillä on tässä ja muualla. Muuten tässä ei ole mitään mieltä.

Tässä nämä perin mielenkiintoiset paljastukset minun elämästäni. Siirrän haasteen eteenpäin. Tosin minun blogiystäväni ovat perin vähässä, joten ehkä joudun pyytämään ns suuren yleisön apua tässä suhteessa =)

Haastan kuitenkin nämä kaksi:

Mari

Telle