Ajattelin säästää aikaa, tilaa ja hermojani ja paketoida sievästi tähän viimeaikaisia närhennyksenaiheitani, joista en ole muistanut tai ehtinyt valittaa. =)

Sanottakoon tässä, että en kuvittele olevani mikään totuuden torvi, enkä edes itseäni parempi. Kunhan tässä paukutan päätäni aikani kuluksi. Saatte olla mitä mieltä tykkäätte, sana on vapaa.

Rahanpaska.

Älkää siis kuvitelko, etteikö se kelpaisi minulle, kyllä löytäisin käyttöä sille hyvinkin, mutta siitä ei nyt ole kysymys, vaan alkaa vituttaa ihmisten asenne rahaan.

Rahalla saa kaikkea ja sillä voi korvata kaiken. Niinkö?

Malliesimerkkinä esim. erään kaupallisen ilmaiskanavan ohjelmaformaatti, jossa mainostetaan etsittävän varakkaalle miekkoselle morsmaikkua. Miehellä kun on kaikkea, talot, tavarat jne, paitsi yksi puuttuu. No, rahallahan sitä saa. Rakkautta. Rakkautta rahaan, siis. Kuten ohjelman mainoksessa (muistaakseni) annettiin ymmärtää, että "hänellä ei ole morsianta, mutta rahalla sen saa"

Ihan tämä kotimaisen kansankin suhtautuminen rahaan alkaa nyppiä. Koko ajan maristaan kun rahat ei riitä ja kaikkea pitäisi saada ja nykyään kai lasketaan kuuluvan köyhälistöön perhe, jolla ei ole kahta tv:tä ja pennuilla iPodeja. Jonkun pitäisi tietysti ne kustantaa. Ehkä sosiaaliviraston normistoon pitäisi liittää pleikat ja iPodit?

Valtakunnan sammakko ja vaimonsa

Ilmaiskanavan teksti-tv uutisoi tämän tärkeän asian meille: Valtakunnan sammakko tienasi enemmän kuin vaimonsa viime vuonna! *clap* Mitä uutta siinä on, että nainen tienaa vähemmän kuin mies? Mitä helvettiä me teemme sillä tiedolla, että tämän kyseisen yksilön vastavihitty tienasi vähemmän kuin ylkänsä? Voisiko joku kertoa minullekin mikä tämän uutisen pointti oli?

Legendaarinen klassikko

 

Eräs ilmaiskanava kuin myös muutamat mediat ovat sangen huolettomia sanojen merkityksen ja niiden käytön suhteen. Esim. legendaarista käytetään täysin estottomasti, tai klassikon aseman saa jo sillä, että kanavan eräs interaktiivinen kommunikaatiomuoto on onnistunut pysymään pystyssä muutaman vuoden, toisin kuin esim. emokanavan vastaava, joka taisi olla jo puolenkymmentä vuotta sitten toiminnassa, mutta josta ei koskaan tullutkaan sitten klassikko.

Miten hemmetissä yleensä jostain lätinäpalstasta voi tulla "klassikko"? Esim. pienehkö sivistyssanakirja kertoo lukijalleen:

"klassikko pysyvän, tunnustetun aseman saavuttanut taiteilija, filosofi tms. taikka teos;

antiikin "kultakauden" kirjailija tms.; antiikin tutkija"

Jotenkin tuo määritelmä ei ihan ensimmäisenä tule mieleen kun ajatellaan kaupallisen ilmaiskanavan interaktiivisen ohjelman sisältöä, jossa joku haluaa tietää "onks kanavalla parikymppisiä kuumia gimmoja.. täälä olis komee poitsu länsisuomesta".. 

 

 

Televisio

 

Selailen kotitalouskonekaupan värikästä kuvastoa ja samalla matolaatikon kanavia surffatessani tulen siihen tulokseen, että mitä hienompia televisioita he tekevät ja myyvät, sitä paskempaa ohjelmaa sieltä tulee. Tähän teemaan en todella jaksa kovin yksityiskohtaisesti puuttua, muuten istun tässä vielä kun aurinko aikanaan sammuu.

Tyydyn toteamaan esim. että hienoahan se on katsoa jotain Huumaa, Maajussin morsianta tai laulavia perseitä 48", 56" tai vaikka 123" tv:stä. Näyttäähän se komealta, mutta sisällöstä en pahemmin sano mitään..

Laulavat perseet

Tiedättehän nämä tähdykäiset, yhden tai joskus peräti kahden hitin tuotteet? Joiden pitää vimmatusti pyörittää peräpeiliä saadakseen videoille katsojia korvaamaan laulutaidosta johtuvat puutteet. Ja kun nämä "musiikki"videot ovat suunnattuja pääosin finninaamaisille käsitöitä harrastaville pojille ja anorektisille tytöille, täydestähän se menee kuin väärä raha.

Mutta mitä tapahtuu, jos kyseinen artisti alkaakin esim. lihoa, tai hänen ulkomuodolleen tapahtuu jokin muu katastrofi? Voisitteko kuvitella vaikkapa summamutikassa otettujen kahdenkymmenen listasijoituksia saaneen "laulajan" keikkuvan vielä listoilla sen jälkeen kun jäljelle jäisi vain heidän lauluäänensä ja sen kyseenalaiset ansiot?

Voisitteko kuvitella esim. satakiloista Britney-possua lavalla kompuroimassa? Tai vaikkapa liikuntakykynsä menettäneen jonkun tähdykän keräävän täysiä stadioneita pyörätuolissa istuen?

Ikävä kyllä pahoin pelkään, että jos lapsukaiset joutuisivat vain heidän lauluäänensä perusteella heidän tuotteitaan ostamaan, pöly hiljalleen kertyisi kauppojen hyllyille ostamatta jääneiden levyjen päälle.

Kirveellä ja oikolukijalla töitä

Olisko ylimääräistä oikolukijaa palkata näille kaapeli- ja soopelikanavien ohjelmien tekstittäjille. Välillä siellä on jopa vaimeasti hymyilyttäviä virheitä, mutta useinmiten ne vain joko vituttavat tai sitten masentavat. Virheitä löytyy ihan kielioppivirheistä asiavirheisiin asti. Kyllä minä kirjoitusvirheet ymmärrän, jos sormi lipsahtaa vahingossa kesken kirjoituksen, mutta voisi kai sitä edes tarkistaa tekstin ennen kuin se pistetään liikenteeseen?

Onko tosiaan kielenhuolto niin syvältä näiden ihmisten mielestä, että he suoltavat julkisuuteen ihan mitä tahansa paskaa, vai onko ymmärrettävä tämä jonkinlaisena yleisenä kannanottona äidinkielen tärkeydestä? Vai onko se rahanpaska tässäkin se joka ratkaisee? Vai kaikki yhdessä? Kun firma ei maksa tarpeeksi paalua, ei työntekijä viitsi edes perehtyä tehtäväänsä? Tai sitten tällä pikku apukoululaisella/tarkkislaisella ei ole aikoinaan ollut edes rahkeita opetella lukemaan ilman tavuviivojen apua?

Ja nyt kun on päästy mukavasti takaisin sinne mistä alunperin lähdettiin, on aika lopettaa ennen kuin allekirjoittaneelta ratkeaa suoni päästä. Alkaa nimittäin oikeasti vituttamaan niin ettei veri kierrä.