.. ja toisella kotimaisella lisäys: two more to go! *varovaista tuuletusta* 

Eli tulin juuri neljännestä Herceptin-Taxo -hoidosta. 

Olin suuressa viisaudessani katsonut, että kun labrat olivat merkitty täksi aamuksi klo 8-9:ksi, vaikka niillä ei näytteen kannalta taaskaan ollut mitään miksi olisi pitänyt aamulla olla kokeissa, ja harmittelin jo sitä. Tippa-Iitahan sanoi viimeksi, että kannattaisi tulla vaikka klo 10 jälkeen kun ruuhka on hellittänyt. Ja ruuhkaa siellä totisesti oli: sain numeron 164 ja vilkaisu valotauluun kertoi, että oli menossa numero 132.. Että odottaa sai.. No se ei ollut ongelma, silmät kiinni, mukava asento ja jatkoin kesken jääneitä yöuniani. Tai siis torkuin koiranunta, toinen silmä piti silmällä valotaulua. Ja mukavasti meni vähän reilu puoli tuntia. 

Sieltä päästyä älysin tirkistellä tarkemmin hoitoaikaa: jumaliste, se oli klo 12. Eli minä laukkasin helma hampaissa ja kieli vyön alla turhaa ehtiäkseni ajoissa labraan, kun siinä mennee tunti ennen kuin tulokset ovat osaston koneella. Ja sitten saan pyöriä itseni ympärillä melkein kolme tuntia. 

Painelin siis osastolle ja ilmoittauduin akvaariossa. Sitten vietin laatuaikaa keskenäni taukohuoneessa katsellen amerikkalaista hapatusta eli elämäntapaohjelmaa. Näin sivumennen mainittuna totesin itsekseni, että amerikkalainen naisihanne on kyllä sairas. Tässä ihan käypäsen näköinen nainen raahattiin "muuttumisleikkiin" jossa todettiin että naisen hymy on muuten kaunis, mutta kellastunut ja ihan 0.25 mm toinen etuhammas toiseen verrattuna vino tai epätasainen. Joten ei kun valkaisemaan ja tasoittamaan. Ja kun klaviatuuri oli saatu ooteriin, käytiin ihon kimppuun, johon suunniteltiin viisi askelmainen ihonhoitosuunnitelma. Ja hiukset, harmaat värjättiin piiloon, meikit.. 

Hohhoijaa.. Eli amerikkalainen nainen ei saa näyttää ikäiseltään, luonnollisesti ja kauniisti vanhentuneelta ja elämää nähneeltä. Hänen pitää näyttää ikinuorelta ja muoviselta, luonnottomalta. Kaikkihan tietävät amerikkalaisten viehtymyksen runsaisiin hiuksiin, isoihin hinkkeihin ja tasaiseen valkeaan hymyyn. Älyllä ei niinkään väliä, sitä ei laskettane suosituksiin. Tyhjäpäätä on helpompaa muokata mieleisekseen.. 

Hirvittävä skenaario, joka on levinnyt Suomeenkin, teini-ikäisille. Ja sehän tarkoittaa sitä, että nuorille ja vanhoille silikonia rintaan ja botoxia poskeen ja vanhojen naisten naamanahkaa kohotetaan niin, että rintakarvoitusta alkaa näkyä ja jos pistää silmät kiinni, kuuluu alapäästä ääniefekti.. 

No, se siitä.. Palataan takaisin aiheeseen hoito ja minä. 

Loput hoitokerrat on siis sovittu, samoin kontrolliajat ja labrat. Tällä kertaa kontrollikuvaus on Kirralla. Taidan käydä tämän hoitoputken aikana puolet kaupungin ja/tai HUSin sairaaloista läpi =) 

Puhuttiin Leilan (omahoitaja) kanssa sivuoireista ja niihin suhtautumisesta, sekä sairaudesta ja hoidosta yleensä. Leila on kyllä pätevä hoitaja, mutta kyllä hän juoksee.. Ihme jos jotain ei välillä unohdu, kun hän sukkuloi huoneesta toiseen ja yrittää olla joka paikassa yhtä aikaa. 

Ja kun tämä kaikki on käyty läpi, on pieni tauko, jonka aikana Syöpis konsultoi Säteitä ja sitten alkaa se rumba. Kun ne on taas käyty läpi, tulevat vielä kontrollit. Säteiden jälkeen kyllä suunnittelin jo laittavani, jos en pistettä, ainakin puolipisteen tälle kupletille. Eihän sitä koskaan tiedä mitä siellä elimistön uumenissa vielä piileskelee.. 

Hoitovasteeseen kuitenkin vahvasti nojautuen uskon, että eivät ne ainakaan uskalla nenäänsä näyttää hoitojen aikana. Se, mitä tapahtuu hoitojen ja kontrollien aikana, on taas asia erikseen, mutta melkein on metri rannasta, vähemmistökansalaisen kohta on kolme viikkoa ja vain osumat lasketaan. 

Katoan nauttimaan olosta, niin kauan kuin sitä vielä riittää..